Mustikka
TUOTTEET
- Pakastekuivattu kokonainen mustikka 20g
- Mustikkajauhe 80g
- Mustikkajauhe 1kg - 100kg
- Pakastekuivattu kokonainen mustikka 1kg - 100kg
Tietoa
Kasvupaikat:
Mustikka kasvaa yleisenä koko Suomessa. Mustikka on tyypillinen havumetsien kasvi, jonka varpu voi kasvaa jopa 30 vuotta. Se viihtyy Etelä-Suomessa runsaana lehtomaisilla, tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla. Pohjois-Suomessa mustikkaa tavataan hieman kuivemmilla ja karummilla kangasmailla. Mustikka viihtyy varjoisilla kasvupaikoilla, ei suorassa auringonpaisteessa. Pohjoisrinteet, hakkuualueiden reunat ja metsälampien rantatörmät ovat paikkoja, joista mustikkaa kannattaa etsiä.
Satokausi:
Mustikan paras poiminta-aika on heinäkuun loppupuolelta syyskuun alkuun. Sato on runsaimmillaan noin kahden viikon ajan marjojen tummansiniseksi muuttumisen jälkeen. Satoa heikentävät mustikan kukinnan aikaiset yöpakkaset. Kukissa vierailevien pölyttäjien määrä vaikuttaa ratkaisevasti sadon suuruuteen. Alkukesän viileiden säiden aikana hyönteiset eivät lennä ja pölytys ei silloin onnistu. Jotta talvehtivat mustikanvarvut välttyisivät kylmyysvaurioilta ja tuottaisivat marjoja satoaikaan, ne tarvitsevat suojakseen lumipeitteen.
Ravintoarvo:
Mustikka on E-vitamiinin ja kuidun lähde. Mustikan valtti on kuitenkin sen sisältämät antosyaaniyhdisteet, joita luonnonmustikassa on kolmen-viisinkertaisia määriä viljeltyyn pensasmustikkaan verrattuna. Luonnonmustikan tummansininen tai purppurainen malto johtuukin sen suuresta antosyaanipitoisuudesta, kun taas pensasmustikka on sisältä vaalean värinen. Mustikassa on myös flavonoleja, tanniineja ja lignaaneja.
Käyttö:
Mustikka sopii raaka-aineeksi mm. marjakeittoihin, leivonnaisiin, pirtelöihin, puuroihin ja mehuihin. Mustikkaa säilötään pakastamalla, kuivaamalla, survomalla sekä keittämällä mehuksi ja hilloksi. Elintarviketeollisuus käyttää mustikkaa mehujen, hillojen, mehutiivisteiden, kuivattujen marjojen, marjajauheiden sekä vilja- ja meijerituotteiden valmistuksessa.