Suomen luonnossa kasvaa superfoodia -
Suomen luonnossa kasvaa superfoodia -
Tuntomerkit:
Suppilovahvero on nimensä mukaisesti suppilomainen tai torvimainen pienehkö sieni. Sen lakki on ruskea ja sävyltään kellertävä tai harmaa. Jalka on ohuehko, ontto ja väriltään keltainen. Lakin alapinnalla ovat kellertävän-harmaat helttamaiset, pitkäjohteiset poimut.
Näköislajit:
Suppilovahveroa suuresti muistuttavalla kosteikkovahverolla (C. aureum) lakin alapinta on vain matalasti poimuinen. Kosteikkovahvero esiintyy rehevämmillä ja kosteammilla paikoilla kuin suppilovahvero. Myös kosteikkovahvero on erinomainen ruokasieni.
Kasvupaikat:
Suppilovahvero kasvaa yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa. Sen esiintymispaikkoja ovat sammaleiset metsät, usein kuusikot, mutta myös sekametsät. Se kasvaa tavallisesti suurina ryhminä samoilla paikoilla vuodesta toiseen. Sienestäjän voi aluksi olla hankala niitä löytää, sillä ne kasvavat sammaleeseen syvälle uponneina. Hyvinä satovuosina sitä esiintyy selvästi enemmän kuin lähisukulaista kantarellia.
Satoaika:
Suppilovahvero kasvaa melko myöhään syksyllä syyskuusta marraskuuhun.
Ravintoarvo:
Suppilovahverossa on runsaasti D-vitamiinia. Talvella sienen käyttö lisää luonnollisella tavalla väestön D-vitamiinin saantia. Suppilovahverossa on myös B2- ja B3-vitamiineja, kaliumia ja paljon seleeniä. Energiaan suhteutettuna kuitua on paljon.
Käyttö:
Ohutmaltoisena sienenä suppilovahverot sopivat hyvin kuivattaviksi ja pakastettaviksi. Kuivaus onnistuu myös kotioloissa mainiosti. Pakastettaessa sienten ravintoarvo säilyy hyvin, mutta maku saattaa muuttua vetiseksi. Suppilovahvero sopii tietysti myös sellaisenaan paistettavaksi, pakastettavaksi ja mausteliemeen laitettavaksi.
Copyright © 2024 Nordic Gusto - All Rights Reserved.
Powered by GoDaddy